Tillinmäki – Tillisbacken

Nimistön perustelut

Alueen nimihistoriaa

Kaava-alue sijaitsee pääosin vanhojen Muulon (käsittää mm. Bastvikin alueen) ja Kurttilan maarekisterikylien alueilla. Tillinmäellä on alkujaan tarkoitettu alueen Muulon kylän puoleista asutusta, ja Kurttilan kylän puoleinen osa on ollut nimeltään Vuoriharju.

Tillinmäen nimen syntyhistoria on hauska. Asuinalueen tarina alkoi vuonna 1940, jolloin Bastvikin tilan omisti KOP:n johtokunnan jäsen Antti Hiltunen. Kansallispankki tarvitsi henkilökunnalleen kesänviettopaikkoja, ja rintamamiestonttejakin alettiin lohkoa talvisodan jälkeen. Hiltunen hankki näihin tarkoituksiin maa-alueita Bastvikin läheltä, nykyisestä Tillinmäestä.

Antti Hiltunen oli kotoisin Kuopiosta ja oli joutunut jo lapsena orvoksi, ja hänen kasvatti-isänään ja huoltajanaan oli ollut isän tädin mies, kuopiolainen Antti Koponen. Ennen maanostoa Hiltunen halusi näyttää maita vielä Koposelle ja teki sitten tämän suosituksesta lopullisen päätöksen kaupasta. Vanha Antti Koponen oli komeine viiksineen ja pujopartoineen aivan 30-vuotisen sodan saksalaisen sotapäällikön kreivi Tillyn näköinen, ja häntä kutsuttiin ”Tilli-sedäksi”. Hiltunen antoi maa-alueelle hankintaa suositelleen Tilli-sedän mukaan nimen Tillinmaa vuonna 1940. Palstoituksen jatkuessa muodostui Tillinmaan lisäksi 1952 nimi Tillinmäki, josta myöhemmin kehittyi koko alueen päänimi.

Kreivi Tilly oli Euroopan 30-vuotisessa sodassa 1618–48 katolisen puolen päällikkö, jonka mm. Topeliuksen Välskärin kertomukset ja vielä vuosisadan alun kouluopetuskin nostivat eräänlaiseksi maamme historian vaiheisiin liittyneeksi kulttihahmoksi.

Tillinmaan ja Tillinmäen nimet olivat aluksi vain suomenkielisiä. Vähitellen Tillinmäestä alettiin kuitenkin käyttää ruotsinkielistä vastinetta Dillbacken. Tilli-sedän tarinan vuoksi nimiasu kuitenkin kymmenisen vuotta sitten tarkistettiin Tillisbackeniksi.

Kaava-alueen toinen osa, Vuoriharju – Bergåsen, on nimetty palstoituksen kantatilan Bergåsan nimen mukaan. Nimen on myös katsottu istuvan alueen jylhään maastoon.

Uusi, muodostuva aluejako luo ja vahvistaa lujaa identiteettiä

Kaavallinen ja katuverkon jäsentely muodostaa Tillinmäkeen seuraavan, osittain uuden aluejaon:

Tillinmäki – Tillisbacken
– Tillinrinne – Tillisbranten
– Tillinmaa – Tillismarken
– Raasilanmäki – Rasbölebacken

Vuoriharju – Bergåsen
– Vuoriharjunpuisto – Bergåsparken
– Vuoripirtti – Bergpörtet
– Tammipirtti – Ekpörtet

Kaava-alueella olevat, mutta Tillinmäkeen varsinaisesti kuulumattomat, erilliset alueet ovat

– Harmaaniitty – Gråängen
– Joukinaho – Jåkssved
– Kyläkartano – Byagården

Pääkatujen nimet tukevat ja kiinteyttävät aluejakoja

Tillinmäkeen johtava, Kauklahdenväylän ja Nöykkiönkadun välinen uusi kokooja on kaavassa nimetty Tillinmäentieksi – Tillisbacksvägen. Nimi kiinteyttää aluetta, josta osa jää ko. kadun eteläpuolelle.

Kadun aiempi suunnitelmanimi on ollut Raasilantie – Rasbölevägen. Rasböle, Rassböle (1762) on ollut ns. Kivenlahden teollisuusalueen vanha viljelysnimi, ja Raasila-nimi oli alunperin tarkoitettu ko. teollisuusalueen nimeksi. Koska Länsiväylä erottaa teollisuusalueen Kivenlahdesta, jolloin mm. liikenteen opastus alueelle on hankalaa, ja teollisuusalue-termi sekä sen esiintyminen nimessä on jo vanhanaikaista, on ko. työpaikka-alue saamassa uuden nimen (ei kuitenkaan Raasila vaan Kiviruukki – Stenbruket). Raasila – Rasböle kohdentuukin nyt ikivanhoille sijoilleen, uuden pientalorakentamisen korttelin- ja kadunnimeksi (Raasilanmäki – Rasbölebacken).

Alueen sisäisiä kokoojia ovat Tillintie – Tillisvägen ja Vuoriharjuntie – Bergåsvägen.

Uusi Tillinmaan – Tillismarken kortteli on vanhinta Tillinmäkeä eli alkujaankin nimenomaan Tillinmaaksi kutsuttua aluetta. Välillä Tillinmaa ei esiintynyt nimistössä, mutta asukkaat ovat halunneet palauttaa nimen. Korttelista poistuu Leppälaakson nimi (puuaihetta on monella muullakin alueella Espoossa). Kortteli ryhmittyy kahden puolen linjaukseltaan pehmennettyä uutta Tillinmäentietä - myös osaltaan kumoten tien läpiajoluonnetta ja muuttaen sen katumaiseksi yhteydeksi. Tillinmaasta muodostuu näin samalla "vanhan" Tillinmäen pientalokaupunkimainen "käyntikortti" tai "näyteikkuna".

Tillinmäen nimistö luo kodikasta mutta myös "komeaa" kaupunkikuvaa

Tillinmäen nimen historialla on siis juuria 30-vuotiseen sotaan ainakin Tilli-sedän liikanimen kautta – ja onhan sen lisäksi Espoonkin 1600-luvun kylien ja tilusten takamailta todella lähetetty Ruotsi-Suomen ruotusotilaita Saksan rintamille. Muutamat alueen vanhat asutusnimet saattavat olla nimenomaan ruotutorppien nimiä.

Tästä historiasta on nostettu uudeksi nimiaiheeksi 30-vuotisen sodan suomalaissoturien nimitys hakkapeliitta - hakkapelit (nimitys alunperin taisteluhuudosta "hakkaa päälle"): uusi katu Hakkapeliitantie – Hakkapelitgränden ja alueen sisääntuloreitin viereinen puisto Hakkapeliitanpuisto – Hakkapelitparken. Alueen urheilukentällä, Tillinmäenkentällä, voi "hakkaa päälle" -huutoja edelleenkin harrastaa!

Tilli-sedän (Antti Koposen) ja marsalkka Tillyn tunnusomaisen piirteen mukaan on annettu nimi Pujoparranpolku – Pipskäggsstigen Hakkapeliitantien viereiselle kadulle. Jalankulkutiennimi Költeripolku – Kyllerstigen tulee hakkapeliittojenkin asepukunsa osana käyttämästä nahkaliivistä, költeristä.

Tillinmäen keskeiset vanhat nimet Pirttitie, Pirttikuja ja Pirkontie (Pörtvägen, Pörtgränden, Pirkkovägen) luovat alueelle "pirtti-identiteettiä", ja "pirttiä" onkin teemoitettu alueen nimistöön Vuoriharjuntien varrelle, Pirttitien risteyksen kahden puolen. Muodostuvia kortteleita ja suurkortteleita ovat Vuoripirtti – Bergpörtet ja Tammipirtti – Ekpörtet vastaavine kadunnimineen.

Katajalaaksontie (ennen vuotta 1974 Koivutie) on katkaistu niin, että sen "keskustamaisempi" itäpää kujineen joutuu saamaan uuden nimen. Nimeksi on asukkaiden kanssa neuvotellen valittu Tillinrinne – Tillisbranten, pihamaiselle kujalle Tillinpiha – Tillisgården. Tillinrinteen ja Katajalaakson väliin jäävä kolmiomainen puistokappale on Tillintalli – Tillisstallen muistona Tillinmäessä olleesta hevostallista.

Tillinmaa tulee paitsi korttelinnimeksi myös kadunnimeksi, kun Keskitieltä etelään lähtevä Marjatie – Bärvägen katkaistaan ja vanha nimi jää vain kadun pohjoispäälle. Tillinmäentieltä risteää etelään Tillinmaan vanhojen omakotitalojen mäenrinteeseen katu nimeltä Tillinmaanpuisto – Tillismarksparken. Pikku puisto Tillinmaan ja Tillinmäentien risteyksessä on 1940-luvun palstoitushistoriaan liittyen Maatilkku – Gläntan. Tillintieltä Tillinmaalle päin poikkeava lyhyt kuja on Tillintulli – Tillistullen, nimi kuvastaa sijaintia Tillinmäen sisääntuloreitillä.

Nimi Vesipirtintie – Vattupörtsvägen perustuu siihen, että Harmaakallio on vedenjakaja ja sen alla on mahtava vesisuoni, josta mm. saatiin pitkään käyttövedet. Tammilaaksontie – Ekdalsvägen on ollut alun perin Ekdahlintie (ehkä sukunimen mukaan, aiempi asu Ekdahlsvägen, todennäköistä myös koska katu nousee mäkeen, eikä johda laaksoon). Siksi vain yhdelle kadun sivukujalle (osoittaa lievästi alas viettävään rinteeseen) ehdotetaan "liitynnäisnimeä" Tammilaakso – Ekdalen. Muille kujille ehdotetaan Tammipirtti-nimiä.

Puuaihetta edustaa alueen länsilaidalla myös Katajalaakso – Endalen -niminen rauhallinen, erillinen katu, jonka vuodelta 1974 oleva nimi säilyy. (Se korvasi aiemman nimen Katajatie, kun Espoon nimistöstä karsittiin samannimisiä katuja.)

Vuoriharjun – Bergåsen osa-alue muodostaa Tillinmäen komeamaastoisen "ulkokehän". Vanhan, katkeavan Vuoriharjuntien vaikutuspiiri jatkuu alavammassa Vuoriharjunpuiston – Bergåsparken suurkorttelissa. Vuoriharjunpuisto – Bergåsparken tulee myös korttelin pääkadun nimeksi. Korttelia ympäröi vanha kaskialue (Jåkssved), josta on korttelin aihepiiriksi saatu "kaskikukat". Pitemmät kadut ovat Metsäkukantie – Skogsblomsvägen ja Kedonkukantie – Ängsblomsvägen ja kimppumaiset kujat Peltokukka – Åkerblomman, Lehtokukka – Lundblomman ja Kedonkukka – Ängsblomman.

Tilli-sedän muistona on vielä uuden kujan nimi Ottopojankuja – Fostersonsgränden. Alueen palstoittaja Bastvikin omistaja Antti Hiltunen oli Tilli-sedän ottopoika (eräänlainen "kedonkukka" siis hänkin).

Yleisesti ottaen Tillinmäen keskeiset kadunnimet säilyvät. Nimistöstä jäävät kokonaan pois vain katkaistu Katajalaaksontie ja Katajalaaksonkuja (joita asukkaat myös moittivat Katajalaaksoon sekaantuviksi) ja Leppälaakso – Aldalen (katoaa Tillinmäentien järjestelyjen yhteydessä).

Reuna-alueiden nimissä juuria menneisyyteen

Joukinaho – Jåkssved (1758-63 Joux sved) jatkuu myös kadun ja korttelin nimessä. Alueella ollut Joukinrinne jää jalankulkutieksi ja nimi poistuu (myös koska muistuttaa liikaa Suvelan Joupinrinnettä). Kaskihaka – Svedjehagen johtaa Svedjehagens skolaniin.

Harmaaniityn – Gråängen erillisen suurkorttelin nimistö perustuu vanhoihin, ilmeisesti Mulbyn tai Bastvikin Grån torpan aikaisiin nimiin Gråängen ja Gråbergen ja nykyiseen maastonimeen Harmaakallio – Gråberget.

Korkoonkulman – Korkokröken nimi perustuu paikannimiin Korko, Lill-Korko (1758-63) ja Korkoäng. Korko oli Kauklahdenväylän länsipuolella sijainnut Bastvikin torppa, Lill-Korko itäpuolella.

Korkoon ohi virtaa Lambrobäcken (Landsbro 1758-63). On arveltu, että kyseessä olisi kehitys Långbro-Langbro-Landbro-Lambro(-Lamro).

Alueen itälaidalla johtaa ns. Nöykkiön Kylätalon kortteliin Kyläkartano – Byagården -niminen katu luoden samalla vanhaan agraari- ja kasvihuonemiljööseen rakentuvalle korttelille paikan henkeä kannattelevan identiteettinimen.